Uusi projekti

13.09.2014 - 19:03 / TpM.


Sain vaihteeksi aloitettua uuden projektin.

britannic1

Tämä tarina tuli ideoitua sarjisfestarien viimeisenä päivänä. Mikäli tämä joskus etenee, niin sen on tarkoitus sisältää muutamia lyhyempiä tarinoita ja kehyskertomuksena toimii kuninkaallisen sukelluslaiva Britannicin viimeinen matka. Vaihtoehtohistoriaa japanilaisen roolipelin Terra the Gunslingerin inspiroimassa maailmassa.

Viimeinen ruutu vaatii vielä työtä samoin kuin väritystekniikka noin yleisesti, mutta katsotaan mihin tämä etenee.

Kategoria: Britannic, Digipainting.

.


Uuden projektin aloittamisen vaikeus

8.09.2014 - 21:07 / TpM.


Sarjakuvafestivaalien myynti oli ennätyksellisen hyvä. Jopa hiljaisemman sunnuntain myynti vastasi lähes koko viime vuoden myyntiä. Koko tarina on nyt julkaistu Alainian kotisivulla. Päälimmäiset ajatukset on ollut siinä mitä olisi voinut tehdä paremmin. Mutta olen jo jonkin aikaa pitänyt Alainian tekemistä eniten oppimisprosessina. Tämä ajattelu on osaltaan auttanut saamaan asioita valmiiksi. Itsekritiikki ei lannista niin totaalisesti. Tämä kuitenkin asettaa seuraavalle projektille lisäpaineita.

Yksi asia on varma. Tällä hetkellä tahdon kovasti tehdä uutta sarjakuva. Vanhaa sarjakuvaa. Mitä tahansa. Kysymys kuuluu vain mitä. Ideoista ei ole pulaa. Yksi valmis käsikirjoitus odottaa kiintolevyllä piirtämistä. Yksi lyhyempi tarina sopisi hyvin pienlehdeksi necroon. Yksi täysin itsenäinen teos kiinnostaisi tehdä. Vähä harjoittelua on tullut tehtyä jokaiseen. Luonnosteltua sivuja. Muutama ruutu piirretty valmiiksi. Jälkikin valmiissa on sellaista, ettei sitä tarvitse hävetä, vaikka ei olekkaan sellaista, että joku sen takia sarjakuvaa lukisi.

Eihän tämä vain tämän hetken ongelma ole. Onhan sitä kaikenlaista sarjakuva- ja muuta projektia tullut aloitettua. Tehtyä muutama sivu. Koodattua muutama viiko. Aloitettua novelleja tai kirjoitettua Nanowrimo, joka vaatisi kovasti editointia ja täydennystä. Mikä saisi sitoutumaan johonkin projektiin? Eteenkin kun projektia tekee itsessään palkitsevan päivätyön ohella. Samaan aikaan, kun viimeistelin viimeistä numeroa Alainia lehteä, oli myös Gajatri Studiosin iOS pelin Yoga Retreatin kansainvälinen julkaisu. Sen eteen olen itsekin puolitoista vuotta koodia vääntänyt. Elokuu 2014. Hyvä kuukausi.

Mutta mitä seuraavaksi? Tuo lyhyen sarjakuvan tekeminen necroon olisi jotain, jonka voi saada valmiiksi. Mutta hyvin vähän olen sitä tehnyt ensimmäisen innostuksen jälkeen. 8 sivua käsikirjoitti suoraan itsensä. Piirtäminen innosti aluksi, mutta nyt en ole juurikaan avannut Manga Studiota. Isompi tarina? Pitäisikö se tehdä seuraaviin sarjisfestareihin? Omakustanteena? Saisi ainakin jonkin deadlinen ja tietäisi valmiiksi mitä tehdä. Mutta en kaipaa enempää kirjoja laatikoihin, kun vihaan sitä vaihetta kun niistä painetuista kirjoita pitäisi päästä eroon rahallista korvausta vastaan. Lisäksi en kaikesta introvertiudestani huolimatta ole ihminen, joka vain jotenkin onnistuu tekemään piilossa maailmalta usean vuoden ajan jotain albumia. Kustantaja? Tiedän vain yhden kustantajan, joka huol… jonka linjaan tuotokseni voisi sopia. Mutta heillä on paljon muutakin julkaistavaa ja enemmän vaikeusia saada rahaa kaiken painamiseen. Nettijulkaisu? Se kyllä kiinnostaisi, mutta olen sitä mieltä, että silloin tahdin pitäsi olla päivittäistä. Tai sitten sopivissa osissa.

Kategoria: Luokittelematon.

.


Alainia lehden lyhyt historia

4.09.2014 - 0:41 / TpM.


2014-09-04 01.29.46

Kuudes ja sarjan viimeinen Alainia saapui vähän aikaa sitten postista. Lehti on myynnissä Helsingin sarjakuvafestivaaleilla. Tarkemmin sanottuna Lasipalatsin aukiolla jossain pienlehtitaivaan teltassa.

Kuudes lehti päättää yli 10 vuotta sitten alkaneen tarinakokonaisuuden Ritari ja punahuivinen papitar. Tämä tarkoittaa käytännössä noin 250 sivua. Työskentely jakautuu kolmeen vaiheeseen. Ensimmäiset kaksi lehteä ilmestyivät vuoden 2004 aikana kahden eri kuvittajan kuvittamina. Sen jälkeen oli pitkä tauko, jonka aikana ehdin olla yhden syksyn sairaalassa, muuttaa Helsinkiin ja aloittaa työt pelialalla. Tämän taon aikana kirjoitin kuitenkin suunnitelman 20 osaisesta sarjasta, jonka myöhemmin sain supistettua 10 osaan. Tämä suunnitelma oli lähinnä yhden lauseen kuvaus jokaisesta luvusta ja jokainen luku edusti noin 24 sivun sarjakuvaa.

Kolmas luku oli kaikkein epämääräisin ja sen alkuperäisen idean perusteella olin päättänyt, että piirrän sen itse. Alkuperäinen idea oli tarina, jossa ritari ja papitar auttavat nuorta keksijää hänen yrityksessään lentää kuumailmapallolla ja joku taho yrittää estää tätä koetta tapahtumasta. Lisäksi siinä olisi nopeasti selvitetty itse pääjuonta eteenpäin. Tästä versiosta sain jopa piirrettyä joitakin sivuja, mutta loppujen lopuksi päädyin siihen, että en tahdo tehdä “filleriä” vaan halusin koittaa saada tarinaa eteenpäin. Piirtäminen oli tuolloin hyvin tuskaista, mikä viivästytti osaltaan ilmestymistä. Tässä yhteydessä päätin myös, että haluan julkaisuun vähintään 48 sivua. Niin varsinainen painettu tuote sisälsi kolmannesta numerosta lähtien kaksi lukua. Lopulta kolmas ja neljäs luku tuli valmiiksi. Ne vaatisivat molemmat aika rankkaa editointia ja samalla tuntui, että olin monelta suunnalta kirjoittanut itseni nurkkaan.

Neljäs lehti ilmestyi vajaa vuoden kolmannen jälkeen. Myös siinä laatu on hyvin vaihtelevaa ja vaatisi vielä huomattavaa editointia. Tämä vaihe kuitenkin olisi ollut sellainen, jossa jälkikäteen ajatellen olisin mielelläni vieraillut pidempäänkin. Neljännen lehden jälkeen tuli toinen tauko, johon osaltaan vaikutti työpaikan vaihtuminen. Kun vuoden 2013 alussa palasin työskentelemään pienempään firmaan, vapautui sen verran myös luovaa energiaa, että sain aloitettua viidennen lehden. Viides lehti on siinä mielessä merkittävä, että vaikka sekin on laadullisesti hyvin epätasainen, niin hiljalleen piirtäminen ei enää tuntunut ihan niin tuskalliselta. Sotamaagina esiintynyt Margaret muuttui aika paljon alkuperäisistä suunnitelmista. Alunperin hänen oli määrä olla lähtöisin metsäläisheimosta Keownan joen rannalta ja lähinnä avustajan roolissa. Kun kirjoitin hänen taustansa hän kuitenkin paljastui olevan vallatun Gheodian aatelistoa ja demonipapin tytär ja enemmän taustalla tapahtumia ohjaillut tekijä.

Tähän kuudenteen lehteen olen jo itse kohtuu tyytyväinen. Tarina pysyi jotenkin kaiken aikaa kasassa ja palaa ensimmäisen luvussa maalattuihin ennustuksiin. Monta asiaa olisi ollut hyvä pohjustaa paljon paremmin. Vaikka isoista linjoista minulla oli jonkinlainen käsitys, niin parhaimmillaan kuitenkin kuudetta lehteä tuli tehtyä sivu kerrallaan. Erinäisiä vaihtoehtoja lopetukseksi ja epilogiksi ehdin käydä läpi. Kaikissa versioissa minulla kuitenkin oli selvää, että tahdon tähän tarinaan jonkinlaisen “joitakin vuosia myöhemmin” lopetuksen, joka kertoo mitä hahmoilla tapahtui kaiken tämän jälkeen. Se on kuitenkin ollut parhaimillaan 20 vuotta myöhemmin. Nykyisessä muodossaan epilogi ehkä enemmän esittää uusia kysymyksiä, kuin vastaa vanhoihin.

Mikä tarkoittaa, että jatkoa olisi tarkoitus kirjoittaa. Mutta yhden asian olen oppinut. Tällä tavalla sarjakuvaa tehdessä on parempi keksittyä itsenäisempiin kokonaisuuksiin. Joko puhtaasti itsenäisiä teoksia tai sitten samojen hahmojen ympärille rakennettuja albumeja. Mysteeri “Fordilin kellotorni” on jo käsikirjoitettu. Se on ehkä valmein sarjakuvakäsikirjoitus, mitä olen koskaan kirjoittanut. Se, että tuleeko se ulos omakustanteena on edelleen auki. Vaikka yksi suuri motivaattori onkin ollut se, että on vain jotekin mukavaa saada oma julkaisu painettuna, niin niistä painetuista teoksista on kuitenkin ärsyttävää päästä eroon. Eteenkin jos koittaa päästä eroon julkaisuista, jotka on pitkään sarjaan. Jo nyt näiden vanhojen numeroiden raahaaminen joka muutossa ärsyttää. Lisäksi tämä formaatti on ollut sellainen, että painoksen hinta on ollut maksettavissa palkasta. Jatkossa tavoite olisi huolitellumpi värijulkaisu. Tämä tarkottaisi ehkä pelkkää verkkojulkaisua. Ehkä jotain muuta tulee eteen. Tämän vastapainona sitten ehkä jotain pienlehtimäisempää eli tee-se-itse kopiokone painettuna jotain pientä. Katsotaan mihin suuntaa päädytään.

Kategoria: Alainia, Julkaisut.

.


Alainia luku 10

12.08.2014 - 0:54 / TpM.


Pidin heinäkuun lomaa piirtämisestä, mikä alkaa hiljalleen kostautua. Kesäkuun lopussa yhdeksännestä luvusta puuttui enää kaksi tai kolme sivua. Vastaavasti olin jo piirtänyt kaksi ensimmäistä sivua lukua 10. Siinä missä luku 9 paisui 30 sivuiseksi, oli päätöksestä tarkoitus tulla reilusti alle 24 sivua. Katsotaan miten tämän kanssa käy.

10 luvun oli tarkoitus olla vähän kevyempi prologi (tai larppi termein debrief), jossa kerrottaisiin mitä hahmoilla tapahtui 9. luvun tapahtumien jälkeen. Vastattaisiin avoimena oleviin kysymyksiin. Ehkä mukaan muutama cameo, jotka ehkä yksi tai kaksi ihmistä, jotka aikoinaan olivat mukana larppi kampanjassa, tunnistaisivat. No tällä hetkellä olen piirtänyt 8 sivua kahden ei niin ystävällisessä väleissä olevan hahmon vakavaa keskustelua, josta taitaa jäädä enemmän kysymyksiä auki, kuin mihin vastataan. Kun hahmot eivät edes paljoa liiku, niin piirtäminen alkaa käydä hivenen… yksipuoliseksi. Toki mukaan tulee pari takaumaa, jossa keskustellaan mitä ei paikalle oleville hahmoille kuuluu.

Koska syyskuun lähestyy kovaa vauhtia ja tämä pitäisi saada festareille ulos, niin oikein järkevästi vielä päätin valita hahmoille mahdollisimman monimutkaiset vaatteet. Saa sitten piirtämisen tuskaa koko rahan edestä. Eteenkin kun molemmilla hahmoilla on hatut päästä ja taidan vihata hattujen piirtämistä ihan yhtä paljon kuin vihaan hevosten piirtämistä. Vihaan oletettavasti myös revolverien piitämistä, joten taidan tietää minkä genren sarjakuvan päätän jatkossa tehdä.

10. luvussa käsikirjoitus etenee sivu sivulta. Toki olen tätä sarjaa katkonaisesti tehdessäni ehtinyt aika moneen kertaan miettiä erilaisia mahdollisia loppuja. Niistä ei tähän versioon toteudu kuin aivan pikkuriikkinen osa.

Vaikka valitankin piirtämisestä, niin oikeasti piirtäminen on viimein alkanut luonnistaa siihen malliin, että luultavasti tartun seuraavaan projektiin innolla, kunhan saan tämän valmiiksi. Voi jopa olla, että Saran seikkailut jatkuvat. Yksi valmis käsikirjoitus on odottamassa ja pari ideoitu. Nämä ovat kuitenkin kaikki myös itsenäisesti toimivia tarinoita, sillä tässä pienissä osissa vuosien varrella ilmestyvässä tarinassa on ollut omat haasteensa.

Tämän päivän sivu meinasi lähteä aivan väärään suuntaan, mutta sain sentään sivun ihan siedettävään kuntoon.

Väärä suunta:

Alainia9_pieleen1

Korjattu:

preview_08

Kategoria: Alainia, Virheet.

.


20 vuotias Alainian kuningaskunta

20.06.2014 - 7:00 / TpM.


Tänään tulee kuluneeksi 20 vuotta siitä, kun ensimmäinen Alainiaan sijoittuva live-roolipeli järjestettiin Mynämäelle. Silloin tosin kirjoitin nimen sekä muotoon Alainian kuningaskunta että yksinään muotoon Alainian. Live-roolipeli oli nimeltään Mustan kurjen kylä ja siihen osallistui muistini mukaan noin 15 ihmistä. Se oli myös alku Karhun Killalle, joka vastasi myöhemmistä Alainiaan sijoittuvista peleistä. Viimeiseksi peliksi jäi Azegielin Naamio, joka oli selvästi liian kunnianhimoinen peli.

20 vuotta sitten tieto pelistä kulki lähinnä silloisen pienen roolipeliporukan lisäksi purkeissa. Kokosin tuohon aikaan erämääräisiä kirjoituksia (novelleja, seikkailuja tms) Wizard nimiseen purkki julkaisuun, jota tuli levitettyä ainakin Simple Mind BBS:n kautta. Noin puolet pelaajista taisi tulla Simple Mindin tai Genius BBS:n kautta. Myös Turun Fantasiapelien ilmoitustaululle taisin pelistä laittaa mainoksen, mutta sitä kautta ei peliin ketään tullut. Tuohon aikaan internet ja world wide web olivat enemmän akateemisia unelmia, kuin jotain johon lukiolainen olisi päässyt käsiksi.

Olin tuolloin käynyt jos yhdessä live-roolipelin tapaisessa tapahtumassa. Kyseessä oli surullisen kuuluisa Bjarmia 93. Lisäksi oikeassa roolipelilehdessä nimeltä Magus oli ollut kuvauksia live-roolipeleistä ja TV:stä oli esitetty selkeästi live-roolipelaamista kuvaava nuoren Tom Hanksin tähdittämä elokuva nimeltä Mazes and Monsters. Elokuvan tarkoitus lienee varoittaa roolipelaamisen vaaroista, mutta ainakin itselleni se toimi enemmänkin innoittajana larppaamiseen. Näiltä pohjilta kyseinen larp sitten järjestyi.

Sittemmin vakiintuneesta pelinjärjestäjien valmiiksi kirjoittamista hahmoista kuulin ensimmäistä kertaa vasta vuosi myöhemmin ja silloinkin pelistä, jossa tällaista oli lähinnä testattu. Näin ollen peli rakentui sen varaan, että pelaajat kehittivät itselleen hahmot ennen peliä. Pelaajille lähetetty pelimateriaali kuvasi pelimaailman yhdessä kappaleessa. Pelipaikasta ja historiasta oli huomattavasti enemmän kuvausta ja niiden lisäksi pelisäännöistä. Säännöt sisälsivät myös yksinkertaiset hahmonluontisäännöt yksinkertaisine hahmoluokkineen. Ennen pelaajat kertoivat hieman mitä hahmoja he olivat tahtoivat ja paljon pelin onnistumisesta johtui siitä, että osa pelaajista oli kehittänyt oikeasti todella mielenkiintoiset hahmot tavoitteineen.

Käytännössä pelaajat jaettiin pelin alussa muutamaan pieneen ryhmään, jotka lähetettiin metsään yksinkertaisten tehtävien varjolla. Yksi porukka oli täysin yllättäen etsimässä aaretta. Kukaan ei ole varmaan koskaan käyttänyt tätä samaa nerokasta ideaa larpeissa. Aarre itse löydettiin, mutta sen avaaminen vaati NPC:nä metsässä raivonneen metsän hengen rauhoittamista. Toiset taas olivat herättämässä henkiin muinaista liche maagia, jonka sai surmattua miekalla. Tämä oli miekka, jonka kaksi pelaajaa toivat mukana tavoitteenaan ja tämä miekka, Edaija, näytteli tärkeää roolia myös kahdessa seuraavassa Alainiaan sijoittuvassa larpissa. Aateen avaaminen, lichen henkiinherättäminen ja monet muun vaiheet pelissä vaativat kaikenlaista pientä tekemistä pelaajilta ja yllättävän suuri osa näistä vaiheista improvisoitiin pelin aikana.

Seuraavien vuosien aikana Karhun kilta järjesti pelejä tiheään tahtiin. Parhaat muistot järjestäjänä kuitenkin sijoittuvat ensimmäisiin peleihin ja ehkä kaikkein ylpein itse olen lähitulevaisuuteen sijoittuvasta B-luokan elokuvien inspiroimasta Vankileiri TKU7:sta. Peli sijoittui varsin totalitäärisen valtion ylläpitämään parantolaan / mielisairaalaan, jossa oli mukana esim. supersankari, maagi, cyborgi ja varjohaltioita. Ehkä siinä pelissä tiivistyi kaikki se luova mielipuolinen energia, mitä Karhun killassa virtasi. Sittemmin jostain tuli mälsää ja tylsää rationaalista ajattelua mukaan kuvioihin ja vaikka monet myöhemmät pelit saattoivat olla toteutukseltaan parempia, niin niiden järjestämien vei paljon aina vain enemmän energiaa kuin mitä ne antoivat takaisin.

Sen lisäksi, että tänä vuonna Alainian kuningaskunta täyttää 20 vuotta, sarjakuvana Alainia täytti tänä vuonna 10. Ensimmäinen lehti nimittäin julkaistiin tammikuussa 2004. Onkin mukava saada juuri tänä vuonna tämä pitkä sarjakuva projekti valmiiksi. Mutta tästä lisää myöhemmin kunhan kuudes Alainia lehti valmistuu Helsingin sarjakuvafestivaaleille ja on myytävänä pienlehtitaivaassa.

Lopuksi ihan ensimmäinen kuvaus Alainiasta 20 vuoden takaa. Kaikki maailmaa käsittelevät artikkelit esim. Wizardissa julkaistiin tämän jälkeen.

Kategoria: Alainia, Larp, Virheet.

.


Häiriötekijöitä

7.03.2014 - 0:13 / TpM.


Tein joskus vuodesta 2001 eteenpäin Terry, Larpkäsikirjoittajakani nimistä netti sarjakuvaa. Sarjakuva katosi netistä joitakin vuosia sitten kun vaihdoin kotisivujen palvelun tarjoajaa. Alkupuolen stripit katosivat samalla kokonaan digitaalisessa muodossa. Päätin tänään digitaalisesti remasteroida (=piirtää kokonaan uudestaa) yhden erittäin ajankohtaisen stripin. Kyse on kuudennesta stripistä, joka on piirretty alunperin vuonna 2001.


Tämä on ennen kaikkea ajankohtainen, koska yritän tällä hetkellä editoida viime vuoden NaNoWriMoa tai tehdä Alainia sarjakuvan lukua 9, mutta aikaa tuhlaantuu liikaa pelien pelaamiseen ja tv-sarjojen katseluun. Keskiaikaishenkinen kaupungin rakentelu Banished eteenkin on ollut liian tehokas ajan tappaja.

Kategoria: Terry, Uudelleen piirretty.

.


NaNoWriMo 2013: Alain, Gheodus ja kalpea neito

30.11.2013 - 19:17 / TpM.


Tänä vuonna päätin viimein ryhtyä NaNoWriMon kirjoittamiseen. NaNoWriMon (National Novel Writing Month) eli tuttavallisemmin nanon idea on kirjoittaa 50000 sanainen romaani marraskuun aikana. Yhtenä innoituksena on se, että moni haaveilee romaanin kirjoittamisesta, mutta se liian usein jää tasolle: “Kirjoitan romaanin jonain päivänä.” Tähän haasteeseen on ollut tarkoitus ryhtyä jo monta vuotta aikaa. Olen kuitenkin usein ollut marraskuussa joko lomamatkalla Japanissa tai töiden takia hyvin kiireinen tai muuttamassa, joten tähän ei ole käytännössä ollut aiemmin aikaa. Tänä vuonna oli aikaa ja minulla oli alkuvuonna kehittynyt myös yksi mahdollinen tarina, joka oli tarkoitus joskus toteuttaa joko romaanina tai vaikka sarjakuvana. Jonain päivänä.

Ensinnäkin olin yllättynyt miten hankala on kirjoittaa 1667 sanaa päivässä. Toiseksi olin yllättynyt miten uskomattoman hienon yhteisön kanssa nanottajat muodostivat. Kiitos mahtava nano yhteisö. Sainkin suurimman osan sanoista aikaan joku maanantain ja torstain kirjoittaja tapaamisissa tai sitten viikonloppuina. Jäin kuitenkin vähitellen jälkeen sanamäärässä ja liian usein tuntui, että koitan saada sanamäärää täyteen. Juuri nyt huomasin, että Sarjakuvablogit.com:in tekstikentän alla on sana määrä ja en voi olla tuijottamatta sitä.

Viimeisellä viikolla unirytmini oli pahasti sekaisin. Mikä toki on ihan normaali olotila. Sen takia, perjantaina oli vielä yli 5000 sanaa kirjoittamatta, 10% tarinasta, ja pakko saada tarina valmiiksi lauantaina, päädyin nukkumaan töiden jälkeen kymmeneen, sitten kirjoittamaan noin 5 tuntia, nukkua taas 5 tuntia ja sen jälkeen kirjoittaa kunnes tarina oli valmis noin kello 16:00.

Tarina, jonka olin päättänyt kirjoittaa, kertoi Alainian kuningaskunnan synnystä. Näkökulmana se, että nämä henkilön historiallisten tapahtumien taustalla olisivat hyvin erilaisia, kuin mitä ne tunnettiin myöhempinä aikoina. Myöhemmillä ajoilla viittaan 1500 – lukuun, johon roolipelit, larpit ja sarjakuvat sijoittuvat. En oikein onnistun teemassa “tarinat muuttuvat historiaksi”, mutta muuten pidin tarinasta. Sen tarinan takakansitekstiksi kirjoitin jossain vaihetta seuraavaa:

Alain, Gheodus ja kalpea neito on live-roolipeleistä ja sarjakuvista melkein kymmenien tunteman Alainian kuningaskunnan perustamisesta ja perustamisen jälkeisistä ajoista. Vaikka myöhempinä aikoina kuningas Alain tunnetaan tarinoiden sankarikuninkaana, joka surmasi lohikäärmeitä ja kukisti noitakuninkaan, todellisuus oli paljon monimutkaisempi. Se on koskettava romanttinen kertomus nuoresta kalpeasta kaupparuhtinas Rosaela Marie Alainia Shoenista ja kirjuri Alainista.

Tämä kertomus riitti vain noin 25000 sanaan. Tässä vaiheessa oli vielä kirjoittamatta joitakin kohtia, jotka olin sillä hetkellä kokenut liian vaikeiksi. Koska eteenpäin oli päästävä, kirjoitin sen jälkeen Alainin ja Rosaelan tyttären, Noraelan seikkailullisesta elämästä. Siitä tuli oikein mukava kokonaisuus. Mutta sain kuitenkin Noraelan ongelman ratkaistua noin novellin pituisessa tarinassa, enkä halunnut käsitellä hänen elämäänsä sen jälkeen. Eteenkin, kun maailmani historian mukana hänen piti mennä naimisiin ja en oikein saanut mitään otetta tulevasta kuninkaasta. Näin kuningatar Noraelan osuus jäi siihen, enkä saanut hänestä enää enempää sanoja aikaiseksi.

Viimeisen osuudessa päätin ottaa 720 – 774 hallinneen kuningas Gwildorin. Gwildorista olin kirjoittanut omiin muistiinpanoihini:

Pitkän hallituskautensa aikana hän ehti muokata paljon Alainian hallintoa ja parantaa Alainian suhteita etelän vauraisiin kuningaskuntiin. Hänen aikanaan syntyi myös Rhonwenin metsään uskonnollinen ryhmittymä, Rhonwenin Metsän Papittaret.

Puolivahingossa tästä tuli jopa täysin paikkaansa pitävä osuus historiaa ja kolmas osa käsitteleekin ennen kaikkea Rhonwenin metsän syntyä. Mutta en olisi uskonut miten synkkä välillä tuo tarina oli. Niin synkkä, että tarinan lopetusta kirjoittaessa taisi mennä useampi roska silmään tai sitten silmät vain olivat todella väsyneet ja siksi ne vettyivät. Toki myös ensimmäisen osion lopun kirjoittaminen aiheutti vähän saman suuntaista reaktiota.

Tätä kirjoittaessani tulin paljon tietoisemmaksi Rhonwenin historiasta ja sen salaisuuksista, joten kun tällä hetkellä sarjakuvassani Sir Artorius ja Sara ovat juuri päässeet Rhonweniin, tämä nano tulee radikaalisti muuttamaan seuraavat sivut, mitä minun oli tarkoitus sarjakuvaan piirtää.

Jokainen osa sisältää edelleen paljon epämääräisiä kohtauksia, joissa on vain tarkoitus päästä mahdollisimman nopeasti kirjoittamaan kohtauksia, joista saa tekstiä aikaa. Mutta jokaiseen ylihyppäämään kohtaan sain sentään kirjoitettua jotain. Näiden kohditen täydentäminen lisää jokaisen sanamuotoa huomattavasti. Lisäksi huomasin kirjoittaessani, että olen viime vuosina oppinut tiivistämään tekstiä. Pakkaamaan mahdollisimman paljon asiaa niin, että se mahtuisi puhekuplaan. Tämä ei välttämättä ollut hyvä, kun pitää saada paljon sanoja aikaan.

Tällä hetkellä en ole varma miten aion lopullisesti jakaa tarinan, mutta en murehdi sitä vielä kuukauteen. Nyt teksti saa jäädä vähäksi aikaa lepämään. Katsotaan missä vaiheessa uskallan lähettää tekstin niille, joille sen lupasin luettavaksi.

Kategoria: Alainia, Haasteet, Käsikirjoittaminen.

.


Alainia 5 Sarjakuvafestareille.

5.09.2013 - 23:03 / TpM.


Viides Alainia lehti ilmestyy Helsingin sarjakuvafestivaaleille. Lehti on kahden edellisen lehden tapaan 48 sivuinen ja sisältää kaksi lukua. Luvut 7 ja 8.

8. luvun tekemisessä aika meinasi loppua kesken. Lauantaina, minulta puuttui vielä pari sivua kokonaana ja kannesta oli vain vain pari erilaista luonnosta. Tekstit ja screentonet puuttuivat useammalta sivulta. Kannen osalta päädyin lopulta nopeaa ratkaisuun, mutta olen lopputulokseen ihan tyytyväinen. Eli tein lauantaina kantta varten tekstuurin kastamalla paperin kahviin. Tietokoneella perusväritys vihreäksi yrittäen hieman tavoitella sitä, millaisia ovat klassikkokirjojen kannet. Yksivärinen pohja, jossa kultaisella värillä tekstit ja vähän koristetta.

Olen jo siirtynyt työstämään lukua 9. Pari ekaa sivua tehtyäni tuntuu siltä, että olen taas saamassa nostettua kuvitukseni tasoa edellisestä numerosta. Ainakin piirtäminen on ollut miellyttävämpää.

Kategoria: Luokittelematon.

.


Uusi lelu eli jälleen kerran yritys tehdä sarjakuvaa digitaalisesti.

2.06.2013 - 16:58 / TpM.


Tulin hommanneeksi uuden lelun, eli Wacomin Cintiq 13HD:n. Aiemmin olen kokeillut käyttää erinäisiä piirtopöytiä, mutta syystä tai toisesta niillä työskentely ei ole oikein soveltunut minulle. Tämä hankinta oli lähinnä heräteostos. Huomattavan kallis heräteostos. Toivottavasti ei jää nurkkaan pölyttymään, kuten olen vitsaillut muutamaan otteeseen.

Aluksi satunnainen piirtely, luonnostelu tai maalailu ei sujunut ollenkaan. Kun päätin jatkaa Alainia #8:n piirtämistä siitä, mihin se jäi viime talvena, piirtäminen alkoi jo edetä paremmin.

Ensimmäinen täysin digitaalisesti tussaamani sivu näyttää tältä:

Sanoisin, että työskentely sujui keskimäärin mukavammin, kuin perinteisin välinein. Jälki ei liikaa erotu aiemmasta.

Eli koitan jatkaa piirtämistä taas hiljakseltaan. Jos vaikka saisin tuon kahdeksannen luvun valmiiksi Helsingin Sarjakuvafestareille.

Kategoria: Luokittelematon.

.


Alainia #7

25.01.2013 - 20:18 / TpM.


Eilen yöllä sain 7. luvun valmiiksi. Tässä oli puolentoista vuoden tauko, jonka aikana en sarjakuvaa tehnyt. Tauko alkoi, kun Ironstar Helsingin taru tuli päätökseen. Silloin lupasin, että en jatka tekemistä ennen kuin työasiat oli kunnossa. Vaikka työasiat selkeytyivätkin aika nopeasti ja vietin mielenkiintoiset puolitoista vuotta Roviolla, oli minulla – jos ei nyt varsinaisesti syitä, niin ainakin teosyitä – olla piirtämättä sarjakuvaa. Tämän vuoden alussa siirryin osakkaaksi Gajatri Studiolle. Gajatrilla ilmapiiri on mahtava ja olen taas päässyt vapaammin ja itsenäisemmin suunnittelemaan tekeillä olevan pelin ohjelmistorakennetta. Tämän myötä myös muu luova toiminta on virkeämpää joten loput sarjakuvaa valmistui kuin itsestään.

Piirsin tästä numerosta sivut 1 … 12 ja sivun 14 ennen taukoa. Sivulle 17 asti tarina oli olemassa luonnosasteella ja minun piti käyttää numeron loppu aivan toisenlaiseen kohtaukseen. Myös sivujen 14… 17 dialogi muuttui aika paljon. Alunperin juuri tämä keskustelu ei tahtonut tulla paperille asti sitten millään. Lopun kuvaus Margarethin taustoista onkin sitten täysin uutta materiaalia, sillä hänen piti alunperin olla köyhä huonosti kohdeltu tyttö Keownasta ja motivaatio oli kosto. Tämä nyt kirjoitettu tausta tuntui juuri sopivalta hänelle.

Kuvituksellisesti pidän muutamaa sivua siedettävinä. Pari tosi surkeaa räpellystä mahtui mukaan. Toivon kuitenkin, että olisi vähitellen loppupuolelta löytämässä sopivan tasapainon.

Tämän tekemisen aikoihin sain myös parille kolmelle lyhyemmälle tarinalle idean. Katsotaan nyt minkä tekemiseen jatkossa riittää mielenkiintoa. Tusin kukaan enää odottaa, että saisi pikaisesti tämän tarinan päätöksen luettavaksi. Opiskeluahan näiden lukujen tekeminen on ollut ja ehkä sitä pikku hiljaa oppisi miten sarjakuvia tehdään.

Alainia #7

Kategoria: Luokittelematon.

.